Biokaasua kehiin Tampereen seudun liikenteeseen, osa 2

Edellisessä osassa käsittelin miksi ja miten biokaasu on Tampereen seudun liikenteessä oivallinen mahdollisuus ilmastopäästötavoitteissa.

Tampereen seudulla syntyy tällä hetkellä biokaasua merkittävästi kahdesta eri lähteestä: jäteveden puhdistamoilta ja kaatopaikoilta. Ja paljon.

Tampereen Veden Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoiden lietteistä syntyi vuonna 2016 reilu 3 miljoonaa kuutiota raakabiokaasua. Sen laskennallinen energiasisältö on noin 19 000 MWh eli 19 GWh.

Tarastenjärven ja Koukkujärven kaatopaikkojen penkoista syntyi vuonna 2014 yhteensä noin 2,6 miljoonaa kuutiota raakabiokaasua, mikä energiaksi muutettuna on noin 12,5 GWh.

Kolmas paikka, mistä biokaasua tulee lähivuosina syntymään, on sitä varten erikseen rakennettava biokaasulaitos. Yksi tällainen on tulossa Pirkanmaan Jätehuollolle Nokian Koukkujärvelle. Siellä on tarkoitus käsitellä aluksi noin 60 000 tonnia pirkanmaalaista biojätettä, mistä tulee syntymään biokaasua luokkaa 25 GWh.

Nämä yhteensä ovat 56,5 GWh. Tällä energiamäärällä lähes 8 000 henkilöautoa kulkisi 15 000 km vuodessa.

Jos kuitenkin katsotaan ensin kulutusta Tampereen kaupunkikonsernissa eli kaikissa kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvissa yhtiöissä sekä seudullisessa joukkoliikenteessä kuluva liikenteen energiankulutus on luokkaa 100 GWh. Eli pelkästään jäteveden puhdistamoissa ja kaatopaikoilla syntyvällä kaasulla pyörittäisi puolet tästä liikenteestä.

Näiden lisäksi Tampereen seudulla on eläinten lantaa sekä maa- ja elintarviketalouden jätteitä sekä sivutuotteita ja peltoalaa, missä voisi viljellä muun tuotannon ohella (esimerkiksi välivuosina, kesanto- ja viheraloilla yms.) biokaasutettavaa materiaalia. Tämän potentiaalia voi arvioida Luken tekemällä Biomassa-Atlaksella. 50 km säteellä Tampereen keskustasta syntyvät massat voisivat varovastikin arvioiden tuottaa biokaasua useiden satojen GWh edestä.

Suomen tieliikenteen kokonaiskulutuksesta laskettuna Tampereen seudun asukasmäärään suhteutettuna, kuluu alueella energiaa noin 3,5 TWh vuodessa. Tästä liikenteen kulutuksesta biometaani voisi siis vastata jopa luokkaa 20 %.

Biokaasun tarjoamat ratkaisut Tampereen seudulla ovat sen verran vakuuttavia, että kissa täytyy nostaa poliittiselle kokouspöydälle.

Nyt tarvitaan kaupunkiseudulla yhteisiä päätöksiä, että tämä kehitys on mahdollista. Tällaisia päätöksiä ovat ainakin:

  1. Sulkavuoreen tulossa olevan Keskuspuhdistamon jätevesiliete pitää hyödyntää biokaasutuksessa eikä polttamalla sitä.
  2. Joukkoliikennelautakunnan tulee käynnistää viipymättä kokeilu biokaasubusseista usealla linjalla ja valmistella kokemuksen perusteella kaikkiin tuleviin linjakilpailutuksiin kriteerit uusiutuvien ja vähäpäästöisten vaihtoehtojen huomioimiseksi
  3. Kaupunkikonsernin omistajaohjauksessa tulee tehdä selkeät periaatteet, että kaikissa muissakin liikennepalveluiden ja ajoneuvokaluston hankintamenettelyissä biokaasukäyttöiset ajoneuvot otetaan vertailuun ja niiden ympäristöystävällisyys huomioidaan pisteytyksessä
  4. Raholan jäteveden puhdistamon sekä Tarastejärven kaatopaikan biokaasun liikennekäyttöön jalostamisen kannattavuus tulee selvittää.

 

Joitain lähteitä kirjoitukselle

Biokaasulaitosrekisteri 2016. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2553-4/urn_isbn_978-952-61-2553-4.pdf

Koukkujärven laitoksen YVA-selostus: http://www.ymparisto.fi/KoukkujarvenbioratkaisuYVA

Liikenteen energiankulutus Suomessa: http://liikennejarjestelma.fi/ymparisto/energiankulutus/liikenteen-energiankulutus/

Biomassa-Atlas https://www.luke.fi/biomassa-atlas/

Biokaasua kehiin Tampereen seudun liikenteeseen, osa 1

Vain muutama päivä sitten kaupunginvaltuusto hyväksyi tavoitteen, että Tampere on hiilineutraali viimeistään vuonna 2030. HURRAA!

Nyt on aika tehdä pian keskeisiä päätöksiä Tampereen liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

Käsittelen teemaa biokaasun näkökulmasta kahdessa blogikirjoituksessa. Ensimmäisessä osassa esittelen, miten biokaasu tarjoaa liikenteen ratkaisuja. Toisessa osassa arvioidaan Tampereen seudun biokaasun tuotannon potentiaalia ja tarvittavia päätöksiä.

Tampereen kaupungin alueella liikenteestä syntyy noin 27 % kaupungin ilmastopäästöistä. Tätä tavoitetta helpommin syötäviksi palasiksi pilkkova Energia- ja ilmastotiekartta 2030 on asettamassa tavoitteen vähentää päästöjä liikenteessä 55 %. Se on iso kakku syötäväksi.

Kakun koon lisäksi on välttämätöntä päästä nopeasti ja kustannustehokkaasti liikkeelle.

Lähivuosina sähköinen julkinen liikenne on vielä hintavaa ja raskaammassa liikenteessä ratkaisuja ei vielä ole laajasti tarjota vaativampaan ajoon. Teknologia kehittyy varmasti ja sillä tulee olemaan myös merkittävä rooli jatkossa.

Käyttövoiman muuttaminen fossiilisesta uusiutuvaan onnistuu julkisessa ja raskaassa liikenteessä pääasiassa joko uusiutuvalla dieselillä tai biometaanilla. Biometaanin osalta kaupunkiseutu voisi tuottaa kaikki tai vähintään merkittävän osan omasta tarpeesta. Lisäksi mukana tulisi kiertoravinteita, joiden käyttö pelloilla ja metsissä sekä puutarhoissa vähentää fossiilisesti tuotettujen ravinteiden tarvetta.

Välttämätöntä on edetä kaikilla eri ratkaisuilla. Henkilöliikenteen vähentäminen siirtymällä muhin kulkumuotoihin, kuten julkiseen on päästöjen vähentämisessä kustannustehokasta. Se kuitenkin luo entistäkin suuremman paineen tehdä pian perustavia ratkaisuja joukkoliikenteessä.

Biokaasu on kiinnostavimpia ratkaisuja joukkoliikenteessä. Monissa Suomen kaupungeissa ollaan jo Tamperetta edellä. Esimerkillistä toimintaa on Jyväskylän seudulla, missä useita kuljetuspalveluita on siirtynyt tai siirtymässä biokaasuun kunnallisen jäteyhtiön sekä kaupallisten yritysten tuotua useita tankkausasemia alueelle http://www.motivanhankintapalvelu.fi/ajankohtaista/blogi/biokaasua_nyt_saatavilla_olkaa_hyva!.1658.blog

Toinen esimerkki on Vaasasta, missä kaupunki hankki kerralla 12 biokaasubussia, joihin biokaasu tulee alueen jätehuollosta vastaavalta Stormossenilta. Busseille rakennettiin varikko muillekin avoimen kaasuaseman läheisyyteen. https://www.scania.com/fi/fi/home/experience-scania/features/miksi-biokaasubussit.html

Lisäksi kaupunki on hankkinut useita henkilöautoja muihin kunnan ajoihin. Julkishallinnon on Vaasassa poikimassa yksityisen sektorin aktiviteettia, yksi kaupallinen tankkauspaikka on pian aloittamassa Stormossenin lisäksi.

Turussa kaupunki aloittaa kokeilun nesteytetyn biokaasun käytöstä jätehuollossa ensi vuonna. https://www.scania.com/group/en/turku-premieres-liquid-biogas-truck/?sf136343924=1

Pirkanmaan jätehuolto näyttää hienosti mallia Tampereen seudulla! Yksi kaasuauto on jo toiminut pari vuotta sekä toinen aloittamassa. PJH laittaa uusissa reittien kilpailutuksissa asettaa kaasukaluston vaatimukseksi. http://www.pjhoy.fi/Tietori/Tampereella_kulkee_pian_kaksi_kaasuautoa

Todelliset laajat kokemukset biokaasun käytöstä löytyy rakkaasta Ruotsista. Julkisessa liikenteessä biokaasu on siellä jo yli 2400 bussin käytössä kuten tästä selviää: http://www.cbg100.net/products/ruotsin-bussikanta-2015/

Biometaanilla on kaupunkiliikenteessä etuna ilmastoystävällisyyden lisäksi lähes nollapäästöt pienhiukkasten osalta sekä matalampi melutaso.

Biometaanilla toimivia ajoneuvoja on laajasti saatavilla. Niitä on kaikissa ajoneuvoluokissa lähtien pienistä henkilöautoista (esim VW Up aina raskaaseen rekka-autoon (460 hv) asti). Julkiseen liikenteeseen soveltuvia ajoneuvoja löytyy täältä http://www.cbg100.net/products/uudet-biokaasubussit/ ja koko uusien ajoneuvojen valikoimaa voi kurkkia esimerkiksi täältä: https://view.publitas.com/ngva-europe/ngv-catalogue/page/1

Tampereen seudulla on mahdollista tankata biokaasua jo nyt. Biokaasun myynti maakaasuverkon kautta tapahtuu tasekauppana ja Tampereen seudulla on tällä hetkellä kolme julkista tankkausasemaa. Kaasuverkkoon syötetään toisaalla sijaitsevassa biokaasulaitoksessa syntyvää bioperäistä metaania. Kemiallisesti se on lähes identtistä fossiilisen maakaasun kanssa, mutta alkuperä on uusiutuva.

Lisäarvoa Tampereella saataisiin kuitenkin siitä, että biokaasua tuotetaan alueella. Silloin tuotannon luoma talousvaikutus ja jätteiden hyödyntäminen jää alueen eduksi.

Biokaasu kannattaa käyttää erityisesti liikenteessä, koska sen taloudellinen arvo on siinä käytössä korkein. Lisäksi liikenteessä on vaikea löytää isossa mittakaavassa hyviä ratkaisuja pian, jotka biometaani tarjoaa. Laitoksen ei myöskään tarvitse olla kaasuputken äärellä, jos käyttö tapahtuu oman alueen sisällä.

Missä Tampereen seudulla voisi tuottaa biokaasua? Ja kuinka suuren osan liikenteestä sillä voisi täällä korvata? Tätä käsittelen seuraavassa blogissa.