Biokaasua kehiin Tampereen seudun liikenteeseen, osa 2

Edellisessä osassa käsittelin miksi ja miten biokaasu on Tampereen seudun liikenteessä oivallinen mahdollisuus ilmastopäästötavoitteissa.

Tampereen seudulla syntyy tällä hetkellä biokaasua merkittävästi kahdesta eri lähteestä: jäteveden puhdistamoilta ja kaatopaikoilta. Ja paljon.

Tampereen Veden Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoiden lietteistä syntyi vuonna 2016 reilu 3 miljoonaa kuutiota raakabiokaasua. Sen laskennallinen energiasisältö on noin 19 000 MWh eli 19 GWh.

Tarastenjärven ja Koukkujärven kaatopaikkojen penkoista syntyi vuonna 2014 yhteensä noin 2,6 miljoonaa kuutiota raakabiokaasua, mikä energiaksi muutettuna on noin 12,5 GWh.

Kolmas paikka, mistä biokaasua tulee lähivuosina syntymään, on sitä varten erikseen rakennettava biokaasulaitos. Yksi tällainen on tulossa Pirkanmaan Jätehuollolle Nokian Koukkujärvelle. Siellä on tarkoitus käsitellä aluksi noin 60 000 tonnia pirkanmaalaista biojätettä, mistä tulee syntymään biokaasua luokkaa 25 GWh.

Nämä yhteensä ovat 56,5 GWh. Tällä energiamäärällä lähes 8 000 henkilöautoa kulkisi 15 000 km vuodessa.

Jos kuitenkin katsotaan ensin kulutusta Tampereen kaupunkikonsernissa eli kaikissa kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvissa yhtiöissä sekä seudullisessa joukkoliikenteessä kuluva liikenteen energiankulutus on luokkaa 100 GWh. Eli pelkästään jäteveden puhdistamoissa ja kaatopaikoilla syntyvällä kaasulla pyörittäisi puolet tästä liikenteestä.

Näiden lisäksi Tampereen seudulla on eläinten lantaa sekä maa- ja elintarviketalouden jätteitä sekä sivutuotteita ja peltoalaa, missä voisi viljellä muun tuotannon ohella (esimerkiksi välivuosina, kesanto- ja viheraloilla yms.) biokaasutettavaa materiaalia. Tämän potentiaalia voi arvioida Luken tekemällä Biomassa-Atlaksella. 50 km säteellä Tampereen keskustasta syntyvät massat voisivat varovastikin arvioiden tuottaa biokaasua useiden satojen GWh edestä.

Suomen tieliikenteen kokonaiskulutuksesta laskettuna Tampereen seudun asukasmäärään suhteutettuna, kuluu alueella energiaa noin 3,5 TWh vuodessa. Tästä liikenteen kulutuksesta biometaani voisi siis vastata jopa luokkaa 20 %.

Biokaasun tarjoamat ratkaisut Tampereen seudulla ovat sen verran vakuuttavia, että kissa täytyy nostaa poliittiselle kokouspöydälle.

Nyt tarvitaan kaupunkiseudulla yhteisiä päätöksiä, että tämä kehitys on mahdollista. Tällaisia päätöksiä ovat ainakin:

  1. Sulkavuoreen tulossa olevan Keskuspuhdistamon jätevesiliete pitää hyödyntää biokaasutuksessa eikä polttamalla sitä.
  2. Joukkoliikennelautakunnan tulee käynnistää viipymättä kokeilu biokaasubusseista usealla linjalla ja valmistella kokemuksen perusteella kaikkiin tuleviin linjakilpailutuksiin kriteerit uusiutuvien ja vähäpäästöisten vaihtoehtojen huomioimiseksi
  3. Kaupunkikonsernin omistajaohjauksessa tulee tehdä selkeät periaatteet, että kaikissa muissakin liikennepalveluiden ja ajoneuvokaluston hankintamenettelyissä biokaasukäyttöiset ajoneuvot otetaan vertailuun ja niiden ympäristöystävällisyys huomioidaan pisteytyksessä
  4. Raholan jäteveden puhdistamon sekä Tarastejärven kaatopaikan biokaasun liikennekäyttöön jalostamisen kannattavuus tulee selvittää.

 

Joitain lähteitä kirjoitukselle

Biokaasulaitosrekisteri 2016. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2553-4/urn_isbn_978-952-61-2553-4.pdf

Koukkujärven laitoksen YVA-selostus: http://www.ymparisto.fi/KoukkujarvenbioratkaisuYVA

Liikenteen energiankulutus Suomessa: http://liikennejarjestelma.fi/ymparisto/energiankulutus/liikenteen-energiankulutus/

Biomassa-Atlas https://www.luke.fi/biomassa-atlas/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *