Terälahden koulutalon toiminta säilyttävä ennallaan

Kuvan lähde: Aamulehti/Toni Repo

Pormestari Lylyn pormestari-ohjelmassa linjattiin tehtäväksi selvitys näillä sanoilla:

“… Varhaiskasvatus sekä esi- ja 1.–2. -luokkalaisten opetus toteutetaan lähipalveluna. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tulevaisuuden palveluverkosta tehdään suunnitelma, joka sisältää lapsivaikutusten arvioinnin. Suunnitelman lähtökohtina ovat lasten määrän kasvu, uuden opetussuunnitelman mukainen oppimisympäristö, monipuolinen opetustarjonta ja nykyisten tilojen sisäilmaongelmat sekä kulkuyhteydet. Huonokuntoisista päiväkoti- ja koulutiloista luovutaan, mikäli niiden peruskorjaus ei ole tarkoituksenmukaista.”

Virkamiesten valmistelun tuloksena on päätetty lakkauttaa kouluja, yhtenä Kämmenniemen koulun etäyksikkönä toimiva Terälahden koulutalo. Sekä sen yhteydessä toimiva päiväkotiryhmä.

Päätösesitys on täysin väärä ja perustuu keskeisesti virheellisiin tietoihin. Kerron tässä yksityiskohtaisesti miksi.

Ensinnäkin tärkeää on huomata, että Terälahti ei edes ole itsenäinen koulu vaan toimii hallinnollisesti Kämmenniemen koulun osana. Huolimatta matkasta, Terälahti voidaan katsoa Kämmenniemen koulun lisärakennuksena, koska oppilaat eivät mahdu yhteen kouluun, Terälahden koulurakennus oli jo olemassa – ja matkojenkin takia erillinen yksikkö on käytännöllinen. Terälahti ja Kämmenniemi käyttävät samoja resursseja, muun muassa erityisopettajia.

1- 6 luokkien oppilaita Kämmenniemen koulussa on yhteensä noin 250 oppilasta. Tässä mielessä Terälahden koulutalon lakkauttaminen ei pitäisi edes kuulua nyt tehtyyn selvitykseen.

Katsotaanpa kuitenkin, miten Terälahti pormestariohjelman lähtökohdissa pärjää:

Lasten määrän kasvu: Terälahden ja Kämmenniemen seuduilla rakennetaan, vuosittain noin 20 omakotitaloa, joista pääosa on nuoria lapsiperheitä. Samoin ilmoitustaulut lähikaupoilla pullistelevat asunto-ostoilmoituksia ja kyselyitä vuokrata asuntoa, useimmiten lapsiperheiltä. Alueella asuvana huomaan myös selvän sukupolven vaihdoksen monissa taloissa, oma perheeni on tästä esimerkki. Lasten määrä ei normaalikehityksellä ole varmasti ole laskussa.

Virkamiehet kuitenkin perustelevat Terälahden koulualueen oppilasmäärän laskevan vuoden 2025 paikkeilla. Miten he tämän perustelevat? Niin sanotulla väestösuunnitteella, jota Tampere tekee ainoana kuntana Suomessa. Väestösuunnitteen laskentaperusteita avataan erittäin vähän. Se näyttää laskelmalta, joka saadaan näyttämään juuri sellaiselta, kuin joku haluaa. Kysyin infotilaisuudessa, että onko väestösuunnitteessa huomioitu käynnissä olevat kaavatyöt Terälahdessa ja Pohjois-Tampereella. Apulaispormestari Loukaskorpi väitti, että on. Se ei kuitenkaan voi olla mahdollista, sillä mistä keskeneräisessä kaavassa voidaan määritellä väestönkehitys?

Valaiseva esimerkki väestösuunnitteesta löytyy, kun googlaa vanhoja suunnitteita. Vuonna 2014 tehty väestösuunnite esittää Kämmenniemi-Terälahti suunnittelualueelle lähes 500 hengen väestönkasvua vuoteen 2030 mennessä, mutta vain vuoden päästä 2015 päädytäänkin esittämään samassa ajassa lähes 100 hengen väestön vähenemistä. Tällaisen valmistelun pohjaltako siis päättäjät ovat lakkauttamassa koulua?

Entä opetussuunnitelma: Terälahden koulun opettajat sanovat, että siellä on käytännössä noudatettu uuden opsin mukaista oppimisympäristöä jo vuosikausia. Uusi OPS painottaa elämyksellisyyttä, ilmiöoppimista, toiminnallisuutta, liikuntaa, leikkiä ym. Terälahden koulun piha on suuri, lähiympäristössä löytyy vaikka mitä, urheilukenttä on parin sadan metrin päässä, löytyy eläimiä, löytyy villiä luontoa. Luontokoulu Korennon sijainti samassa talossa tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Koulu on sopivan pieni joustaviin ratkaisuihin, mutta riittävän suuri antamaan mahdollisuuksia.

Opetustarjonta: Opetustarjonnan monipuolisuudesta ei ole määritelmää, mutta Terälahdessa pystytään tarjoamaan yhtä monipuolinen tarjonta kuin Kämmenniemessäkin, sillä tarvittaessa voidaan opettaa eri yksiköiden oppilaita samana ryhmänä, sillä hallinnollisesti kyse on yhdestä koulusta. Vaikkapa kielen oppitunnin voi pitää etäyhteydellä tai sumplia lukujärjestys niin, että oppilas menee pariksi viimeiseksi tai ensimmäisiksi tunniksi bussilla Kämmenniemeen.

Sisäilmaongelmat: Terälahden päiväkodissa ei ole Tilakeskuksen selvityksen mukaan löytynyt sisäilmaoireita. Merkittävää peruskorjaustarvetta rakennuksessa ei ole, sillä se on peruskunnostettu 17 vuotta sitten. Lämmitystaparemontti tosin on tarpeen eettisistä syistä tähän öljylämmitteiseen kouluun ja sen kautta on mahdollista saada säästöjäkin. Lämmitysremonttia on muuten paikalliset esittäneet jo 20 vuoden ajan ja sillä olisi saatu kumulatiivisesti satojen tuhansien eurojen säästö.

Kulkuyhteydet: Kulkuyhteydet ovat toimineet hyvin 90:llä, joka kerää lapset päätien varresta ja kiertää välillä Teiskon kirkon kautta. Lisäksi käytetään pikkubusseja ja takseja, joista joillakin tulee päivittäin jopa 250 km ajo edestakaisin. Oppilaiden siirtyminen Kämmenniemeen lisäisi jo aiempia yli 20 kilometrinkin matkoja suoraa tietä mennessä 12 km, mutta monille oppilaille kuljetus tapahtuisi taksilla keräten muita matkalla, jolloin koulumatka voi kestää yli tunnin.

Luontokoulu Korento: Korennon Terälahden ala-asteen lakkauttaminen myös tarkoittaisi luontokoulu Korennon toiminnan lakkauttamista tai siirtymistä hienon luonnon läheltä muualle. Tätä ei ilmeisesti ole edes mietitty valmiiksi. Korennossa käy viikoittain noin 150 oppilasta Tampereen kouluista tutustumassa päivän ajan. Tutustuminen Korentoon on kokonaisvaltainen elämys, minkä avulla jokainen pääsee myös näkemään, että Tampereeseen kuuluu kaunista maaseutua.

Kustannukset: Vaikka kouluverkkoselvityksen ensisijaisena tavoitteena ei olekaan kustannusten karsiminen on Terälahden lakkauttamista ajettu kustannusten kautta. Vihdoin julkaistussa vertailussa väitetään, että Terälahden käyttötalouskustannukset ovat korkeimmat kaikista tarkastelluista kouluista. Oppilaskohtainen luku on saatu lähes kolminkertaiseksi. En usko luvun olevan oikein laskettu.

Terälahdessa toimii samoissa rakennuksissa sekä kirjasto, päiväkoti että luontokoulu Korento. Ne ovat kuitenkin eri hallintoyksiköiden alla. Epäilen, että tätä ei ole huomioitu ja niiden kustannukset on laskettu mukaan, jolloin luku on tietenkin väärä.
Toisaalta on täysin keinotekoista laskea kustannusta pelkästään Terälahden osalta, sillä oppilaskohtaiseen kustannukseen voi laskea vain kaikki Kämmenniemen ala-asteen hallinnon alla olevat kustannukset ja jakaa se kokonaisoppilasmäärällä.

No, virkamiesten ajatus on, että oppilaat siirtyisivät Kämmenniemeen. Mitä se tarkoittaisi? Ensinnäkin Kämmenniemen koulurakennus on huonommassa kunnossa kuin Terälahden. Siellä ei ole tilaa uusille ryhmille, minkä rehtori Pekka Jokela on tuonut useasti esille, mutta valmistelevat virkamiehet vaan katsovat vuosien takaisia lukuja, vaikka tilojen käyttö on sen jälkeen muuttunut. Kämmenniemessä on myös ollut alakoulun luokkahuoneissa ongelmia sisäilman kanssa, muun muassa ilmastointi ei ole riittänyt.

Sama on tilanne päiväkodin osalta. Kämmenniemen rakenteilla olevan päiväkodin paikkamäärä ei mahdollista Terälahden päiväkodin lapsimäärän sisällyttämistä sinne.

Päätös koulun lakkauttamisesta kesken kahden kaavatyö olisi demokratiaa halveksivaa. Terälahden luonnosvaiheessa olevan osayleiskaavan yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu alueen elävöittäminen. Samoin on käynnistynyt Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaavatyö. Koulun lakkauttamispäätös kesken näitä prosesseja olisi vastoin maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön periaatteita.

Terälahden koulutalon toiminta tulee säilyttää entisellään. Teiskon kehittyminen nähdään seuraavan 5 – 10 vuoden aikana. On turha tehdä päätöksiä, kun liikkuvia osia on niin monta lähtien Nurmi-Sorilan rakentumisen aikataulusta.

Muuttaminen pelkästään 1.-2. luokan kouluksi olisi kallein mahdollinen päätös, sillä silloin 4 luokkaa siirrettäisiin Kämmenniemeen mistä muodostuisi kustannuksia, mutta koulutalon kustannukset säilyisivät ennallaan.

Kuvan lähde: Aamulehti/Toni Repo