Biokaasua kehiin Tampereen seudun liikenteeseen, osa 2

Edellisessä osassa käsittelin miksi ja miten biokaasu on Tampereen seudun liikenteessä oivallinen mahdollisuus ilmastopäästötavoitteissa.

Tampereen seudulla syntyy tällä hetkellä biokaasua merkittävästi kahdesta eri lähteestä: jäteveden puhdistamoilta ja kaatopaikoilta. Ja paljon.

Tampereen Veden Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoiden lietteistä syntyi vuonna 2016 reilu 3 miljoonaa kuutiota raakabiokaasua. Sen laskennallinen energiasisältö on noin 19 000 MWh eli 19 GWh.

Tarastenjärven ja Koukkujärven kaatopaikkojen penkoista syntyi vuonna 2014 yhteensä noin 2,6 miljoonaa kuutiota raakabiokaasua, mikä energiaksi muutettuna on noin 12,5 GWh.

Kolmas paikka, mistä biokaasua tulee lähivuosina syntymään, on sitä varten erikseen rakennettava biokaasulaitos. Yksi tällainen on tulossa Pirkanmaan Jätehuollolle Nokian Koukkujärvelle. Siellä on tarkoitus käsitellä aluksi noin 60 000 tonnia pirkanmaalaista biojätettä, mistä tulee syntymään biokaasua luokkaa 25 GWh.

Nämä yhteensä ovat 56,5 GWh. Tällä energiamäärällä lähes 8 000 henkilöautoa kulkisi 15 000 km vuodessa.

Jos kuitenkin katsotaan ensin kulutusta Tampereen kaupunkikonsernissa eli kaikissa kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvissa yhtiöissä sekä seudullisessa joukkoliikenteessä kuluva liikenteen energiankulutus on luokkaa 100 GWh. Eli pelkästään jäteveden puhdistamoissa ja kaatopaikoilla syntyvällä kaasulla pyörittäisi puolet tästä liikenteestä.

Näiden lisäksi Tampereen seudulla on eläinten lantaa sekä maa- ja elintarviketalouden jätteitä sekä sivutuotteita ja peltoalaa, missä voisi viljellä muun tuotannon ohella (esimerkiksi välivuosina, kesanto- ja viheraloilla yms.) biokaasutettavaa materiaalia. Tämän potentiaalia voi arvioida Luken tekemällä Biomassa-Atlaksella. 50 km säteellä Tampereen keskustasta syntyvät massat voisivat varovastikin arvioiden tuottaa biokaasua useiden satojen GWh edestä.

Suomen tieliikenteen kokonaiskulutuksesta laskettuna Tampereen seudun asukasmäärään suhteutettuna, kuluu alueella energiaa noin 3,5 TWh vuodessa. Tästä liikenteen kulutuksesta biometaani voisi siis vastata jopa luokkaa 20 %.

Biokaasun tarjoamat ratkaisut Tampereen seudulla ovat sen verran vakuuttavia, että kissa täytyy nostaa poliittiselle kokouspöydälle.

Nyt tarvitaan kaupunkiseudulla yhteisiä päätöksiä, että tämä kehitys on mahdollista. Tällaisia päätöksiä ovat ainakin:

  1. Sulkavuoreen tulossa olevan Keskuspuhdistamon jätevesiliete pitää hyödyntää biokaasutuksessa eikä polttamalla sitä.
  2. Joukkoliikennelautakunnan tulee käynnistää viipymättä kokeilu biokaasubusseista usealla linjalla ja valmistella kokemuksen perusteella kaikkiin tuleviin linjakilpailutuksiin kriteerit uusiutuvien ja vähäpäästöisten vaihtoehtojen huomioimiseksi
  3. Kaupunkikonsernin omistajaohjauksessa tulee tehdä selkeät periaatteet, että kaikissa muissakin liikennepalveluiden ja ajoneuvokaluston hankintamenettelyissä biokaasukäyttöiset ajoneuvot otetaan vertailuun ja niiden ympäristöystävällisyys huomioidaan pisteytyksessä
  4. Raholan jäteveden puhdistamon sekä Tarastejärven kaatopaikan biokaasun liikennekäyttöön jalostamisen kannattavuus tulee selvittää.

 

Joitain lähteitä kirjoitukselle

Biokaasulaitosrekisteri 2016. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2553-4/urn_isbn_978-952-61-2553-4.pdf

Koukkujärven laitoksen YVA-selostus: http://www.ymparisto.fi/KoukkujarvenbioratkaisuYVA

Liikenteen energiankulutus Suomessa: http://liikennejarjestelma.fi/ymparisto/energiankulutus/liikenteen-energiankulutus/

Biomassa-Atlas https://www.luke.fi/biomassa-atlas/

Biokaasua kehiin Tampereen seudun liikenteeseen, osa 1

Vain muutama päivä sitten kaupunginvaltuusto hyväksyi tavoitteen, että Tampere on hiilineutraali viimeistään vuonna 2030. HURRAA!

Nyt on aika tehdä pian keskeisiä päätöksiä Tampereen liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

Käsittelen teemaa biokaasun näkökulmasta kahdessa blogikirjoituksessa. Ensimmäisessä osassa esittelen, miten biokaasu tarjoaa liikenteen ratkaisuja. Toisessa osassa arvioidaan Tampereen seudun biokaasun tuotannon potentiaalia ja tarvittavia päätöksiä.

Tampereen kaupungin alueella liikenteestä syntyy noin 27 % kaupungin ilmastopäästöistä. Tätä tavoitetta helpommin syötäviksi palasiksi pilkkova Energia- ja ilmastotiekartta 2030 on asettamassa tavoitteen vähentää päästöjä liikenteessä 55 %. Se on iso kakku syötäväksi.

Kakun koon lisäksi on välttämätöntä päästä nopeasti ja kustannustehokkaasti liikkeelle.

Lähivuosina sähköinen julkinen liikenne on vielä hintavaa ja raskaammassa liikenteessä ratkaisuja ei vielä ole laajasti tarjota vaativampaan ajoon. Teknologia kehittyy varmasti ja sillä tulee olemaan myös merkittävä rooli jatkossa.

Käyttövoiman muuttaminen fossiilisesta uusiutuvaan onnistuu julkisessa ja raskaassa liikenteessä pääasiassa joko uusiutuvalla dieselillä tai biometaanilla. Biometaanin osalta kaupunkiseutu voisi tuottaa kaikki tai vähintään merkittävän osan omasta tarpeesta. Lisäksi mukana tulisi kiertoravinteita, joiden käyttö pelloilla ja metsissä sekä puutarhoissa vähentää fossiilisesti tuotettujen ravinteiden tarvetta.

Välttämätöntä on edetä kaikilla eri ratkaisuilla. Henkilöliikenteen vähentäminen siirtymällä muhin kulkumuotoihin, kuten julkiseen on päästöjen vähentämisessä kustannustehokasta. Se kuitenkin luo entistäkin suuremman paineen tehdä pian perustavia ratkaisuja joukkoliikenteessä.

Biokaasu on kiinnostavimpia ratkaisuja joukkoliikenteessä. Monissa Suomen kaupungeissa ollaan jo Tamperetta edellä. Esimerkillistä toimintaa on Jyväskylän seudulla, missä useita kuljetuspalveluita on siirtynyt tai siirtymässä biokaasuun kunnallisen jäteyhtiön sekä kaupallisten yritysten tuotua useita tankkausasemia alueelle http://www.motivanhankintapalvelu.fi/ajankohtaista/blogi/biokaasua_nyt_saatavilla_olkaa_hyva!.1658.blog

Toinen esimerkki on Vaasasta, missä kaupunki hankki kerralla 12 biokaasubussia, joihin biokaasu tulee alueen jätehuollosta vastaavalta Stormossenilta. Busseille rakennettiin varikko muillekin avoimen kaasuaseman läheisyyteen. https://www.scania.com/fi/fi/home/experience-scania/features/miksi-biokaasubussit.html

Lisäksi kaupunki on hankkinut useita henkilöautoja muihin kunnan ajoihin. Julkishallinnon on Vaasassa poikimassa yksityisen sektorin aktiviteettia, yksi kaupallinen tankkauspaikka on pian aloittamassa Stormossenin lisäksi.

Turussa kaupunki aloittaa kokeilun nesteytetyn biokaasun käytöstä jätehuollossa ensi vuonna. https://www.scania.com/group/en/turku-premieres-liquid-biogas-truck/?sf136343924=1

Pirkanmaan jätehuolto näyttää hienosti mallia Tampereen seudulla! Yksi kaasuauto on jo toiminut pari vuotta sekä toinen aloittamassa. PJH laittaa uusissa reittien kilpailutuksissa asettaa kaasukaluston vaatimukseksi. http://www.pjhoy.fi/Tietori/Tampereella_kulkee_pian_kaksi_kaasuautoa

Todelliset laajat kokemukset biokaasun käytöstä löytyy rakkaasta Ruotsista. Julkisessa liikenteessä biokaasu on siellä jo yli 2400 bussin käytössä kuten tästä selviää: http://www.cbg100.net/products/ruotsin-bussikanta-2015/

Biometaanilla on kaupunkiliikenteessä etuna ilmastoystävällisyyden lisäksi lähes nollapäästöt pienhiukkasten osalta sekä matalampi melutaso.

Biometaanilla toimivia ajoneuvoja on laajasti saatavilla. Niitä on kaikissa ajoneuvoluokissa lähtien pienistä henkilöautoista (esim VW Up aina raskaaseen rekka-autoon (460 hv) asti). Julkiseen liikenteeseen soveltuvia ajoneuvoja löytyy täältä http://www.cbg100.net/products/uudet-biokaasubussit/ ja koko uusien ajoneuvojen valikoimaa voi kurkkia esimerkiksi täältä: https://view.publitas.com/ngva-europe/ngv-catalogue/page/1

Tampereen seudulla on mahdollista tankata biokaasua jo nyt. Biokaasun myynti maakaasuverkon kautta tapahtuu tasekauppana ja Tampereen seudulla on tällä hetkellä kolme julkista tankkausasemaa. Kaasuverkkoon syötetään toisaalla sijaitsevassa biokaasulaitoksessa syntyvää bioperäistä metaania. Kemiallisesti se on lähes identtistä fossiilisen maakaasun kanssa, mutta alkuperä on uusiutuva.

Lisäarvoa Tampereella saataisiin kuitenkin siitä, että biokaasua tuotetaan alueella. Silloin tuotannon luoma talousvaikutus ja jätteiden hyödyntäminen jää alueen eduksi.

Biokaasu kannattaa käyttää erityisesti liikenteessä, koska sen taloudellinen arvo on siinä käytössä korkein. Lisäksi liikenteessä on vaikea löytää isossa mittakaavassa hyviä ratkaisuja pian, jotka biometaani tarjoaa. Laitoksen ei myöskään tarvitse olla kaasuputken äärellä, jos käyttö tapahtuu oman alueen sisällä.

Missä Tampereen seudulla voisi tuottaa biokaasua? Ja kuinka suuren osan liikenteestä sillä voisi täällä korvata? Tätä käsittelen seuraavassa blogissa.

Mistä juomavetemme Tampereella tulee?

Tiesitkö, että eurolla saat 500 litraa puhdasta vettä? Tampereella näin ainakin on. 240 000 ihmisen puhtaan veden toimituksen sekä jäteveden puhdistuksen hoitaa 130 henkilön Tampereen Vesi liikelaitos.

Tulin kuntavaalien jälkeen valituksi Tampereen Veden johtokuntaan Vihreiden mandaatilla varsinaiseksi jäseneksi. Johtokunta kokoontui ensimmäisen kerran torstaina 24.8. Vihreistä johtokuntaan kuuluu lisäkseni Taru Hollanti. Jäsenillä on henkilökohtaseit varajäsenet; Tiina Jarvanne toimii allekirjoittaneen varana ja Tarun varana Sami Pesonen.

Varsinaisia päätösasioita ei tässä ensimmäisessä kokouksessa ollut, vaan aika käytettiin jäsenten, toimihenkilöiden ja Veden toiminnan esittelyyn.

Vesi-infran ylläpito on pitkäjänteistä toimintaa, verkostojen pitoajaksi katsotaan 100 vuotta. Vanhimmat olemassa olevat verkot ovatkin yli 100 vuotta ja Pyynikin ylävesisäiliö on rakennettu 1898. Verkostojen uusimisessa ollaan melko hyvin pysytty 1 % vuosittaisessa uusimistahdissa. Lisäksi vedentuotannon laitokset ja verkostojen painetta pitävät ylävesisäiliöt vaativat keskimäärin reilun 5 M€ vuosittaisen investoinnin, jos niiden keskimääräiseksi eliniäksi katsotaan 30 vuotta.

Puhtaasta vedestä Tampereella tehdään noin 70 % järvivedestä ja 30 % pohjavedestä. 9 laitoksella tuotetaan noin 18,6 Mm3 vettä eli 55 000 m3/vuorokausi.

Tampereen Vesi hoitaa myös jätevedet ja hulevedet asemakaava-alueilla. Hulevesistä ja jätevesistä kerron seuraavissa blogeissa.

Tampereen Vesi toimii kaupungin liikelaitoksena. Vesihuoltolain mukaan vesilaitoksella on kohtuullisen tuoton vaatimus, mutta rahantekokone vesilaitos ei saa olla kaupungille. Tampereen Vesi tulouttaa vuosittain kaupungin kassaan noin 7,5 M€ pääoman korkona ja lisäksi vuosittain kaupunki asettaa laitokselle toiminnan tavoitteita budjetin yhteydessä. Liikelaitoksen yhtiöittämisestä on keskusteltu menneinä vuosina ja asia noussee keskusteluun myös tällä kaudella.

Muita alkavalla kaudella käsittelyyn nousevia asioita tulee olemaan Keskuspuhdistamo Oy:n rakentamiseen liittyvät kysymykset, muuan muassa miten liete käsitellään. Lisäksi Kaupinojan vedenottamon tultua täyteen käyttövaiheeseen, keskittyvät suunnitelmat muiden vedenottamoiden kunnon arviointiin ja mahdolliseen saneeraukseen. Teiskon ja Aitolahden vesihuoltoratkaisut kaipaavat myös ratkaisuja; Kämmenniemen siirtoviemäri ja kylien vesiverkot.

Olen motivoitunut ja kiinnostunut vesiasioista ja tulevasta kaudesta. Minuun saa olla yhteyksissä.

Pientaloasumiselle kunnianpalautus

Eilen minulla oli ilo päästä osallistumaan sairastuneen tuuraajana Suomen Omakotiliiton järjestämään paneelikeskusteluun Työväenmuseo Werstaalla. Paikalla oli edustajat 7 puolueesta.

Paneelin aluksi liiton tj Kaija Savolainen toi esille tutkimustuloksia pientaloasumisesta. Asumiskustannusten osuus tuloista on ollut selvässä nousussa. Tähän on syynä etupäässä yleisten asumiskustannusten (energian hinnat, verot) nousu samalla kuin palkkatulokehitys ei ole noussut. Osa omistajista on iäkkäitä, jolloin talojen ylläpito voi nousta mahdottomaksi. On kuitenkin syytä todeta, että kaikkien asumismuotojen kustannukset ovat nousseet ja vuokra-asuntojen vielä enemmän.

Keskustelussa nousi esille kustannuksia lisäävänä vanhojen vuokratonttien nopeasti nousseet hinnat Petsamossa ja muualla keskustan lähellä. Asukkaita huojentaisi jo se, että kaupunki tulee vastaan maksuaikataulussa. Episodi näyttääkin olevan huono esimerkki kaupungin viestinnän ja taloushallinnon kesken.

Kiinteistöverotus oli odotetusti kuuma peruna. Kukaan panelisteista ei ollut sitä lähivuosina ainakaan korottamassa, vaikka kiinteistöveron merkitys kunnan verokertymässä tulee korostumaan sote-uudistuksen jälkeen. Veronalennuksiakaan ei kukaan ollut tarjoamassa, joskin keskustelua kunnan veroprosentin porrastamisesta syrjäisen sijainnin perusteella käytiin.

Ehdotukseni läpinäkyvyyden lisäämiseksi kiinteistöverokertymän käytöstä herätti kannatusta. Kiinteistövero perustuu osittain siihen, että verolla katetaan kunnan palveluita kiinteistönomistajalle, kuten katujen kunnossapitoa. Verojen kannon ja palveluiden suhde ei kuitenkaan ole selvästi näkyvä, vaikka nykyisellä tietomäärällä ja paikkatiedolla tätäkin lienee kohtuullisen helppoa tuottaa. Kunnan tulisi avata asuntoalueittain palveluiden suhdetta kerättyyn kiinteistöveroon.

Toinen isompi keskustelu tuli hulevesimaksusta, joka on uutena tyrkyllä Tampereellakin osaksi vesimaksua. Yleisö piti ihan oikeutetusti epäreiluna sitä, jos maksusta ei voi saada vapautusta imeyttämällä hulevesi omalla tontillaan kivitaskuihin tai viherkaistoille. Vielä maksua ei ole lopullisesti käsitelty, joten uusi valtuusto pystyy viilaamaan hyvän lopputuloksen.

Tiukankin keskustelun jälkeen on hyvä muistuttaa, että Tampereella on onnistuttu pitämään niin vesi-, kaukolämpö- kuin jätemaksutkin maan keskitasolla. Siksipä on syytä tarjota asukaslähtöisiä ratkaisuvaihtoehtoja muun muassa hulevesimaksun sijaan, jotta kustannukset pysyvät kurissa.

Monelle tulee ehkä yllätyksenä, että Tampereellakin on paljon pientaloja. Asuntokunnista Tampereella on noin 30 000 pien- ja rivitaloasuntoja, lähes 26 % kaikista asuntokunnista. Tämän asuinmuodon näkyvyys keskustelussa hyvästä asumisesta Tampereella on silti hädin tuskin näkynyt. Lähinnä on saatu lukea, kuinka aina ahkerat lappuliisat ovat sakottaneet tienvieriparkista.

Omakotiyhdistykset ovat aktiivisia ottamaan kantaa ja kehittämään toimintaa alueellaan. On myös hyviä esimerkkejä siitä, että taloyhtiö- tai asukasyhdistys ovat kaupungin tukemana kunnostaneet asuinaluettaan viihtyisäksi. Tätä kannattaisi lisätä.

Vanhojen omakotialueiden viihtyisyydestä kannattaa myös kaupungin pitää kiinni. Ne ovat osa kaupungin historiaa, samalla lailla arvokas kuin pääosin purettu vanha Tammela. Pientaloalueet myös houkuttelevat kaupunkiin erilaisia asukkaita kuin kerrostalot. Pientaloista voi muokata myös opiskelijoille tai senioreille yhteisöasumiseen sopivia.

Tampereen tulee lisäksi pitää huolta, että sen alueelta löytyy monenlaisia tontteja halukkaille rakentajille. Aina tonttien ei tarvitse löytyä asemakaavoitetulta alueelta, joskin niitäkin kaivataan.

Teisko-Aitolahden alueella pitää voida rakentaa monipuolisesti. Suunnittelutarveratkaisu on syytä nähdä rakennusluvan esiasteena, ei tapana asettaa haittaa rakentamiselle. Erityisesti pitää ratkaista vesihuolto Terälahdessa; toteuttamisessa kannattaa ottaa yksi askel taaksepäin ja katsoa uudestaan kyläkohtaisen puhdistamon toteutus.

Pientaloasumiselle tulisi antaa ylipäänsä kunnianpalautus Tampereella. Ne ovat tärkeä osan asuntokantaa, mihin investoidaan paikallisesti ylläpitoon ja jonka markkina toimii. Kaupungin kannattaisi nähdä pientaloasujien omatoimisuus etuna.

Sote-soppa porisi Kämmenniemessä

Eilen järjestettiin Kämmenniemen Kessan baarissa ensimmäinen Teisko-foorumin tilaisuus.

Teisko-foorumi on alueen yhdistysten yhteistyönä käynnistynyt aloite lisätä teiskolaisten omatoimista keskustelua alueen asioista. Ensimmäisen tilaisuuden toteuttajina toimivat Terälahden Seutu ry, Teiskon Kylätalo ry ja Kaanaan kyläyhdistys ry.

Tilaisuuden aiheena oli vahvasti jo teiskolaisia keskusteluttanut – ja vähän jo barrikadeillekin nostattanut – sote-palveluiden tulevaisuus Teiskossa.

Liikkeelle oli hyvä lähteä vähän muistellen historiaa ja kehitystä. Alustajiksi oli saatu alueella 26 vuotta lääkärinä toiminut Marjut Haapala ja vielä pidempään kotipalvelussa toiminut Virva Naskali.

Suomen vaikuttavin terveyskeskus Kämmenniemessä

Haapala valotti hyvin kehitystä 90-luvun alusta nykypäivään. Tekijämäärä on suurin piirtein pysynyt  samana, toimintaa on vain jaettu hieman erilailla eri yksiköiden kesken. Yhteiset erityispalvelut Linnainmaan terveyskeskuksen kanssa ovat hyvä plussa. Viime aikoina on saatu vippilääkäriresurssiakin ajoittain Teiskoon kahden vakilääkärin tueksi.

Haapala kehui erityisesti sähköisten järjestelmien kehittymistä, vaikka ne vievätkin lääkärillä enemmän työaikaa kirjauksineen. Silti hän ei vaihtaisi vanhaan paperijärjestelmään. Ajanvaraus on parantunut huomattavasti. Ennen vanhaan tultiin aamulla istumaan ja odottamaan vuoroa. Myös sairaanhoitajan ajat ovat varattavissa netissä.

Käyntejä Kämmenniemen asemalle tulee keskimäärin 11-12 potilasta/pvä/lääkäri ja 200-300 potilasta yhteensä/kk/asema. Haapala kertoi tutkimuksista, joissa on vertailtu hoidon vaikuttavuutta koko maan tasolla ja Kämmenniemen tk oli maan kärjessä. Tämän tapaista laatututkimusta hän peräänkuulutti jatkossa lisää.

Marjut Haapala kertoo kehityksestä terveyskeskuksessa

Kotipalvelu on kiireen kurimuksessa

Virva Naskali valotti kotipalvelun arkea. Tilanne on parantunut kun eri työt voi nyt tehdä sama henkilö. Ennen oli eri työntekijä antamassa insuliinin ja toinen  hoitamassa muuten. Kämmenniemeen tullut Saarentupa alueen paransi tilannetta huomattavasti, kun käyntiin sinne on voinut yhdistää laboratoriokäyntejä ja hoitoa.

Ennen kotipalvelu teki itse ruoan asiakkaan luona. Silloin ehdittiin 4 paikkaa/pvä ja tekemään kaikki asiat kerrallaan, vaihtamaan myös kuulumiset. Nyt tehdään 7-14 paikkaa/päivä. Päivässä voi joutua ajamaan vielä lisäksi 150 km eikä usein aikaa jää pitää edes kahvitaukoa välissä. Asiakkaiden kanssa ei paljon ehdi käymään kuulumisia.

Positiivisena Naskali näki sen, että tietotekniikka on helpottanut potilastietojen siirtoa.

Virva Naskali (vasemmalla) kertoo kotihoidon muutoksista

Keskustelussa tuli esiin, että Kämmenniemen tk:n kesäsulkua ei ole voitu perustella taloudellisilla syillä. Ihmeteltiinkin, että miksi asukkaille – myös kesäteiskolaisille, joista monet ovat kantakaupungista – ei voida tarjota palveluja myös kesällä.

Tuleva sote-uudistus on vielä avoin kirja

Muutoksien pohdinnasta oli luonteva siirtyä seuraavaksi näkemyksiin tulevasta. Maakunta- ja sote-palveluiden uudistusta valmistellaan Pirkanmaalla etunenässä. Esivalmistelun hallituksessa toimiva Sirpa Pursiainen Maisansalosta kertoi taustoja ja tilanteesta.

Uudistusta tehdään monissa työryhmissä ja Pursiainen korosti, että nyt on oikea hetki viestittää valmistelulle esimerkiksi Teiskon toiveita.  Materiaalit valmistelusta löytyvät Pirkanmaan liiton sivuilta.

Siiloutumisen ehkäiseminen on yksi tärkeimmistä seurattavista asioista. Ja kuka vahtii palveluntuottajia? Pursiainen pohti tekeekö valinnanvapaus sen, että huonot toimijat putoavat markkinoilta? Kermankuorinnan ehkäisyyn ei ole suoraa ratkaisua vielä olemassa.

Tärkeänä uudistuksessa täytyy katsoa että ei ole liikaa esimiehiä. Näin saadaan lisää säästöä. Asiakkaille olisi tärkeä saada käyttöön sähköinen palautejärjestelmä.

Hallituksen tavoite on, että uudistus olisi voimassa 1.1.2019. Pursiainen ei kuitenkaan usko aikataulun pitävän.

Suunta on ollut hyvä – onhan jatkossakin?

Johtopäätöksinä tilaisuudesta voinee sanoa, että sote-palvelut ovat Teiskossa kehittyneet hyvään suuntaan. Toiminnan pilkkoutuminen moniin palveluntuottajiin ja kiire sekä hoitokontaktien lyhyt kesto varsinkin kotihoidossa eivät ole positiivista.

Sote-uudistuksessa tärkeää onkin varmistaa, että palvelut eivät pilkkoudu liian pieniin osiin. Muuten tarvitaan lisää väkeä pitämään huolta hoitoketjujen toimivuudesta ja ihmisten kokonaisvastuusta.

Pormestari ja apulaispormestarit ovat viestittäneet, että Kämmenniemen tk:n tulevaisuus on toistaiseksi turvattu. Pormestari Ikosen mukaan ainakin siihen asti, kun Nurmi-Sorila on rakentunut valmiiksi. Tulevat valtuutetut ja uusi pormestari ovat kuitenkin ne, jotka päätöset tekevät muutaman vuoden sisällä.

Teisko-fooorumi jatkuu

Tilaisuudet jatkuvat kevään mittaan. Seuraavaa aihetta ei ole vielä päätetty, mutta todennäköisesti paikkana toimii Kaanaan kylätalo. Foorumista kiinnostuneet muutkin yhdistykset ovat tervetulleita mukaan!

Kuka päättää – asuako omakoti- vai kerrostalossa?

Aamulehti kertoi 28.1., että kerrostalokotien suosio on kasvanut. Juttu ei kuitenkaan kerro taustoja sille, miksi näin on käynyt. (Verkkojuttu muuten eroaa paperisesta otsikoinniltaan)

Keskimääräinen asuntokuntien (perheiden) koko on pienentynyt jatkuvasti. Tähän vaikuttaa muun muassa Tampereen opiskelijavaltaisuus, väestön vanhentuminen sekä yleinen yhteiskunnan sinkkuistuminen. Tampereen seudulla pientalot ovat rakentuneet pääosin kehyskuntiin viimeisen parinkymmenen vuoden ajan. Edellä mainituista johtuen kehyskunnissa on selvästi suuremmat asuntokuntien koot.

Uusien pientalojen aloitukset ovat laskeneet 17 000 kpl/v vain noin 6000 aloitukseen. Keskeisenä syynä on ollut talouden kiristyminen, mutta myös sopivien omakotitonttien puuttuminen. Ehkä markkina on myös täyttymässä, kun vanhoja omakotitaloja tulee myyntiin väestön vanhetessa.

Monelle tulee yllätyksenä, että Tampereellakin on paljon pientaloja. Asuntokunnista Tampereella on noin 30 000 pien- ja rivitaloasuntoja, lähes 26 % kaikista asuntokunnista!  Tämän asuinmuodon näkyvyys keskustelussa hyvästä asumisesta Tampereella on hädin tuskin näkynyt. Kaikille onni ei ole kävelymatka taidenäyttelyyn tai näkymä Hämeenkadulle.

Aamulehden jutussa paistaa läpi halu ohjata ihmisiä asumaan kerrostaloihin pientalojen sijaan. Miksi? Ekologiset perustelut eivät tätä tue. Keskustan tonttimaan tuoton maksimointi ja gryndauksen mahdollistaminen lienee yksi syy.

Asun perheen kanssa omakotitalossa. Olen ennen sitä asunut opiskeluaikana soluasunnossa, kerrostalossa, omakotitalon erillisasunnossa asuinyhteisössä ja kytketyn talon asunnossa. Kaikissa niistä viihdyin ja asuminen on ollut kaikissa erilaista.

Olen vahvasti sitä mieltä, että jokaisen tulisi voida itse päättää itselleen mieluisin asumismuoto. Erilaiset tutkimukset kertovat, että reilu valtaosa suomalaisista haluaa asua omakotitalossa.

Kimmo Kurunmäelle ja muille suunnittelijoille voisin vielä osoittaa kysymyksen: jos moni haluaa asua kerrostalossa, onko haja-asutusalueelle rakentamista tarpeen tehdä niin vaikeaksi?

On selvää, että politiikalla on syynsä siihen, että asuminen keskittyy kerrostaloihin eikä kyse ole luonnonlaista.

Joitain kirjoitukseen liittyviä verkkolähteitä:

http://www.tampere.fi/liitteet/6HShwKNGp/Asuntokunnat_ja_perheet_2013..pdf
http://www.stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/837.html
http://www.pientaloteollisuus.fi/document.php/1/461/Suhdannekatsaus+3Q2016/6774ad8a66a371c3e60ea710e2ed7c88
http://yle.fi/uutiset/3-8386187
http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-lahes-kaikki-jotka-eivat-viela-asu-omakotitalossa-haluaisivat-asua-siella-3454620